keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Vappumuistoja x 3

Mä en ole koskaan oikein ollut vappuihminen. Toki teininä oli kivaa kavereiden kanssa juhlia kaupungilla ja törmätä tuttuihin, joita ei koskaan muuten nähnyt. Teinivuosien jälkeen tuo juhla on kuitenkin tuntunut aina hirveältä pakkopullalta. Vappumuistoja on kuitenkin kertynyt aika reippaasti vuosien varrella. Tässä niistä kolme mieleenpainuvinta!

Muistan, miten Oulussa kokoonnuimme aina teatterin taakse ja se alue oli niin täynnä ihmisiä. Jälkikäteen olen kauhistellut turvallisuusaspektia, sillä olimme humalassa aivan veden äärellä. Onneksi koskaan ei sattunut mitään minulle tai ystävilleni. Ystävälläni oli tapana tehdä aina itse simaa ja se oli niin petollisen vahvaa, että jopa pojilla nousi se päähän vähän liiankin paljon. Itse en myönnä mitään. Hauskoja nuo vaput kuitenkin oli, niin kuin teinivuoden ylipäätänsä!




Kymmenen vuotta sitten veljeni vietti ensimmäistä teekkarivappua ja minä puolestani makasin kotona kuumetta parantelemassa. Veljeni soitti minulle koko illan ja aneli, että tulisin keskustaan tapaamaan hänen uusia kavereitaan. Olin jo ollut monta päivää kipeä, mutta loppujen lopuksi annoin periksi ja menin sitten moikkaamaan häntä ja hänen opiskelukavereitaan. Voin kertoa, että kuumeessa joukollinen teekkareita "pienessä" viikon kestäneessä humalassa oli melko mielenkiintoinen kokemus. Taisin myös tuona iltana tavata veljeni vaimon ensimmäistä kertaa, vaikka itse en sitä muistakaan. Laitetaan se tällä kertaa tuon kuumeen piikkiin! Olin keskustassa ehkä puoli tuntia, jonka jälkeen totesin, että jep, olen edelleen kipeä, kotiin mars.




Viime vuonna vappu meni raskaana ollessa ja silloin meillä oli kotibileet ystäviemme luona. Pukeuduin Star Warsin Prinsessa Leiaksi ja tiukkaan valkoiseen mekkoon pukeutuneena minun oli sitten paljastettava monille meidän kavereille, jotka olivat juhlissa, että meille on tulossa vauva. Ryhmäkuvissa kikkailtiin niin, että mahani olisi aina jonkun muun takana, ettei hieman pyöristynyt alavatsani näkyisi vielä kuvissa, sillä halusin vielä pari viikkoa pitää tämän salaisuuden ainoastaan lähipiirissä. Oli jotenkin todella ihanaa, kun oli vappupallo omasta takaa, vaikkei sitä raskausmahaa oikeasti juuri ollut siinä vaiheessa, turvotusta vain.




Tänä vuonna olin vappuaattona Liljan kanssa Ainolla muutaman tunnin, jonka jälkeen lähdinkin kotiin nukuttamaan lasta. Tänään kävimme perheemme kesken vappubrunssilla ja kauhisteltiin sitä, että vielä seitsemän aikaan illalla, kun olimme leikkipuistossa keinumassa Liljan kanssa, tuli ihmisiä vastaan ihan ympäripäissään. Varmasti tulee vielä joskus koettua niitä vappuja kun skumppa virtaa, mutta tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi näistä rauhallisista vapuista, joita saan perheeni kanssa viettää.

Mites te muut, ootteko vappuihmisiä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti