maanantai 24. kesäkuuta 2019

KESÄN BUCKET LIST

Juhannuksen jälkeen on aika palata takaisin arkeen. Olen niin tyytyväinen, että päätettiin ottaa vain rennosti perheen kesken viikonloppuna. Akut ovat nyt ladattu ja kesä on nyt virallisesti korkattu.

Tänään vietetään mieheni syntymäpäivää ja sen kunniaksi päätin viedä hänelle aamulla töihin synttärikakun. Yllätys epäonnistui, sillä marssimme Liljan kanssa päättäväisesti väärään toimipisteeseen, haha. No, nyt kakku odottaa täällä kotona, että mies pääsee töistä ja voidaan sitten yhdessä herkutella. Sitä ennen askarrellaan Liljan kanssa onnittelukortti ja käydään kaverin kanssa lenkillä. En osaa sanoin kuvailla, miten ihanaa on olla äitiyslomalla kesäaikaan. En ole ikinä nauttinut kesästä näin paljon, kuin nyt!

Mitä suunnitelmia meillä sitten on kesälle?




Syödä paljon kotimaisia marjoja.

Käydä pitkillä kävelyillä auringonpaisteessa.

Maalata ja remontoida edes yksi huone mökillä.

Viettää paljon aikaa saaristossa.

Opetella ajamaan venettä.

Polskia Liljan kanssa mökillä lasten uima-altaassa.

Urheilla vähintään kolme kertaa viikossa.

Viettää rento viikonloppu perheen kesken Tukholmassa.

Juhlia suvun kanssa Teiskon kesämökillä.

Istua puistoissa kavereiden kanssa.

Tehdä lisää kukkaseppeleitä.

Hankkia rusketus purkista.

Juoda ainakin yksi Aperol Spritz ravintolan terassilla.

Grillata lihaa ja syödä se mediumina, toisin kuin viime kesänä.

Syödä silliä ja graavilohta (tämäkin jäi viime kesänä välistä).

Käydä Ed Sheeranin keikalla.

Yöpyä hotellissa ja olla ensimmäistä kertaa yötä ilman vauvaa.

Viettää toista hääpäivää mieheni kanssa.



Arkisia asioita, jotka tuntuvat tässä elämäntilanteessa jotenkin erityisen hyvältä. Olen huomannut, että lapsen syntymän myötä ihan tavallisetkin asiat tuntuvat jotenkin erityisiltä. On ihanaa kokea lapsen kanssa asioita ensimmäistä kertaa.

Mitä kesäsuunnitelmia teillä on?

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Keskikesän taikaa

Me päädyttiin tänä vuonna viettämään kaupunkijuhannus. Mä olen ehdottomasti mökki-ihminen ja tämän keskikesän juhlankin vietän mieluiten juurikin mökin rauhassa ja veden äärellä. Tänä vuonna jäätiin kaupunkiin, sillä vanhemmillani oli muita kuin mökkisuunnitelmia ja me tarvitsemme heitä mökille pääsyyn. Tämän kesän Bucket listillä on ehdottomasti opetella ajamaan venettä! Sitten ei olisi tätä ongelmaa.



Täytyy kuitenkin myöntää, että vaikkei kaupunkijuhannus koskaan ole ollut ykkösvalintani, on tämäkin ihanaa! Kaupunkin on tyhjempi, kuin koskaan. Tänäänkin käveltiin töölössä ja sieltä Hietaniemeen ja rantaa pitkin takaisin kaupunkiin. Söimme piknikkiä viltin päällä puistossa ja yritimme kaikkemme, ettei tyttäremme söisi ruohoa. Aurinko paistoi ja kaikki tuntui vain olevan kohdallaan. Mieleni valtasi valtava onnellisuuden tunne. Minulla on ihana perhe ja olen heistä niin kiitollinen.

Helsinkiä on muuten ihana tutkia ajan kanssa kaikessa rauhassa ilman ruuhkia. Miten kaunista luontoa löytyykään ihan keskustan tuntumasta! Täällä kotikaupungissa löytyisi kyllä varmasti uusia nurkkia koluttavaksi, vaikka loppuelämäksi.




Minulle kesä alkaa juhannuksesta. Lomat yleensä lähenee siinä vaiheessa ja sääkin alkaa olemaan kesäinen, vaikka tänä vuonna ollaankin ehditty jo vajaa pari kuukautta nauttia kesäisistä säistä. Olen kuitenkin rauhallisten juhannusviettojen ystävä. Minua ei saisi kirveelläkään festareille tai isolla kaveriporukalla mökille rymyämään.

Huomenna olisi tarkoitus suunnata takaisin Hietaniemeen ja vanhalle kunnon Hietsun uimarannalle ottamaan vähän aurinkoa. Ehkä uskaltaudun uimaankin, who knows. Tarkoitus on pyhittää koko viikonloppu perheelle ja rennolle yhdessäololle. Tänään ajateltiin tehdä lohisalaattia ja syödä tuolla meidän pienellä parvekkeella. Se valkoviini, mistä aikaisemmin haaveilin, jäi nyt puuttumaan. Ollaan nykyään niin huonoja käyttämään alkoholia, ettei tule käytyä alkossa. Vesi kelpaa siis tänä juhannuksena janojuomaksi.




Oikein ihanaa juhannusta teille kaikille! Vietättekö sen mökillä vai kaupungissa, vai oletteko kenties lähteneet johonkin ulkomaille karkuun? 

Kuvat: Marjut Keski-Korpi / Loving White Style, Joonas ja minä. 

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Juhannuskranssit

*Workshop saatu yhteistyössä Ihana Kukkanen -kukkakaupalta.

Osallistuin tänään Ihana Kukkanen -kukkakaupan järjestämään Juhannuskranssi Workshopiin. Ajatus lähti siitä, että kaipasin Liljalle ja minulle Juhannukseksi kukkakransseja ja kysyin neuvoa Instagramin puolella, että mistä moiset kannattaisi hankkia. Moni teistä ehdotti Kauniaisissa sijaitsevaa Ihana Kukkanen -liikettä ja sen jälkeen kaverini Marjut kertoi, että oli menossa heidän järjestämään workshopiin ja pyysi minua mukaan. Onneksi ryhmään mahtui vielä yksi tekijä, niin minäkin pääsin mukaan!

Ihana Kukkanen järjestää epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisia kukkaworkshopeja. Jouluisin on tehty joulukransseja ja opastettu morsiuskimppusidonta on myös ollut todella pidetty workshop.




Minä en ollut koskaan osallistunut mihinkään vastaavaan, mutta innolla lähdin kokeilemaan tällaista. En ollut varma, millainen lopputuloksesta tulisi, mutta tiesin, että nauttisin tästä näpräämisestä. Hetki tosiaan meni, että sain jujusta kiinni, mutta sen jälkeen homma sujui kuin tanssi.

Aloin luonnollisesti heti haaveilemaan, että joku läheinen ystäväni olisi menossa naimisiin, niin saisin järjestää kukkaseppelepolttarit. Miettikää nyt aloittaa päivä polttariporukan kanssa kukkakransseja tehden ja samalla skumppaa siemaillen – heaven!

Nautin kranssien teosta niin paljon, että harkitsin hetken floristiksi ryhtymistä. Ihanan terapeuttista hommaa. Pitkästä aikaa ajatukset oli muualla kuin vauvassa. Tosin Lilja oli ensimmäiset 45 minuuttia mukana, sillä minun ja  Joonaksen aikataulut menivät hieman ristiin ja hän oli tulosta töistä suoraan vauvaa hakemaan.

Normaalisti workshop kestää tunnin, muta me teimme kaksi kranssia, joten aikaa meni kaksi tuntia.




Voisin hyvin osallistua tällaiseen uudestaan ja järjestää, vaikka kavereille kotonakin tällaisen workshopin – nyt kun olen kuitenkin aika pro. No ei, pakko myöntää, että floristin antama opastus oli todellakin tarpeen. Aloin nimittäin aluksi rakentamaan kranssia väärään suuntaan!

Workshopin hinta on 25€ ja siihen kuuluu kukat. Mielestäni tämä on todella kohtuullinen hinta. Valmiista kransseista saa usein pulittaa 40 eurosta ylöspäin. On myös myönnettävä, että minusta on aika kiva sanoa, että tein meidän kranssit ihan itse, joten aina kyse ei ole vain rahan säästämisestä.



Juhannuskranssi Workshop – Lotta & Lilja approved! Kiitos Ihana Kukkanen tästä kokemuksesta ja kiitos Marjut seurasta! 

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Juhannusviikon suunnitelmat

Kiitos kaikista ihanista viesteistä viimeisimpään postaukseen liittyen. Sain enemmän tukea ja vinkkejä, kun olisin ikinä voinut toivoakaan. Olin jo valmis marssimaan kauppaan hankkimaan kätkythälytintä, kunnes tulin siihen lopputulokseen, ettei siitä minun tapauksessani luultavasti edes olisi hyötyä. Heräisin luultavasti ihan yhtä usein, oli meillä hälytin tai ei. Tästä syystä en usko, että laitteesta olisi meille hyötyä sittenkään. Olen nyt muutamana iltana yrittänyt kaikilla mahdollisilla tavoilla rentoutua ennen nukkumaan menoa, jotta nukkuisin paremmin ja tämä onkin tuottanut tulosta, vaikkei se ongelmaa täysin poista.

Tässä postauksessa ei kuitenkaan ollut tarkoitus puhua enää tuosta aiheesta, halusin vain kiittää teitä saamastani tuesta ja palautteesta ja kertoa, että missä mennään. Aiheesta olisi niin paljon sanottavaa, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu paremmalta jättää asia tähän. Nyt ajatukset on jo tässä viikossa ja lähestyvässä Juhannuksessa.




Tänään minun on tarkoituksena lähteä keskustaan etsimään laatikoita, joihin saa piilotettua kotona sähköjohdot nätisti. Asia mikä olisi pitänyt tehdä kauan sitten, mutta tähän asti olen suojannut pistorasiat tulpilla ja laittanut niiden eteen jonkun esineen, jotta Liljaa ei kiinnostaisi nämä. Works for now, mutta Lilja kehittyy tällä hetkellä niin nopeasti, etten usko esineiden pysyvän pistorasioiden edessä kovinkaan pitkään enää, vaan hän oppii pian liikuttamaan niitäkin. Sen verran utelias on tästä vauvasta kehkeytymässä.

Tiistaina on luvassa jokaviikkoinen treeni PT:n kanssa. Ahh, miten ihanaa on kun olen taas pitkästä aikaa innostunut liikunnasta ja saan siitä niin paljon iloa ja energiaa päivääni. On ihana huomata kehitystä omassa voimatasossa ja myöskin se, että kroppa on alkanut kiinteytymään. Henkilökohtaisen valmentajan palkkaaminen oli paras päätös, minkä olen pitkään aikaan tehnyt.

Keskiviikkona olen menossa Ihana Kukkanen -nimisen kukkakaupan kukkaseppele -workshopiin! Tarkoituksena olisi loihtia sekä minulle, että Liljalle Juhannukseksi kauniit seppeleet. Olen todella innoissani tuosta workshopista, en nimittäin ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään vastaavaa.

Torstaina on sitten poikkeuksellisesti viikon toinen treeni PT:n kanssa, sillä Juhannus sotkee hieman normaalia aikatauluani. Illalla menemme kaverini kanssa kuvaamaan kesäisiä fiiliskuvia tyttöjemme kanssa.




Sitten onkin jo se Juhannus. En ole mikään juhlapyhäihminen (paitsi joulu!), joten ei tule varmaan yllätykseksi, ettei minulla ole sen kummempia suunnitelmia. Näillä näkymin nautimme siis aivan tavallisesta viikonlopusta perheen kesken, eikä siinä ole mitään vikaa. Lasin viiniä voisin ottaa samalla kun istun kukkaseppele päässäni parvekkeella.

Mitä suunnittelmia teillä on?

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Menettämisen pelko ja uniongelmat

Kuukausi taaksepäin kohtasin henkilökohtaisessa elämässäni asian, jonka käsitteleminen aiheutti minulle paljon stressiä, surua ja lopulta menettämisen pelon.

En ole aikaisemmin äitiyden aikana kokenut vastaavaa pelkoa siitä, että tyttärelle sattuisi jotain. Täytyy myöntää, että Liljan synnyttyä, olin siitä jopa hieman yllättynyt. Yllätyin, etten olekaan se äiti, joka öisin herää tarkistamaan, että lapsi hengittää. Tällaiset tarkastuksien määrä on ollut seitsemän kuukauden ajan yhden käden sormilla laskettavissa, ennen kuin nyt.




Nyt kuitenkin jokin muuttui. Päivisin pelkotiloja ei ole, mutta öisin herään usein kamalaan tunteeseen, että tyttärellemme voisi sattua jotain. Eniten minua pelottaa kätkytkuolema, sellainen asia jota ei voitaisi selittää, miksi niin tapahtui. Herään paniikissa ja tarkistan useamman kerran yössä, että tytöllämme ei ole mitään hätää ja, että hän nukkuu normaalisti. Usein herätän miehenikin tekemään näitä tarkistuksia ja valitettavasti tartutan hänellekin tämän hysterian.

Olen aikaisemmin blogissani avannut lyhyesti kokemuksiani uniongelmista, mutta en ole vielä koskaan kertonut täysin niiden vakavuudesta ja laajuudesta. Kävin viime syksyn psykoterapiassa etsimässä apua ongelmiini ja vihdoin sain diagnoosin, Parasomnia. Olen lähes kymmenen vuoden ajan (siis koko aikuisikäni) taistellut uniongelmiani vastaan ja nyt vihdoin joku osasi auttaa minua ja kertoa, että mikä minua vaivasi.

Opiskeluaikoina mukaan tuli myös unettomuus, mutta siitä olen onneksi päässyt jo eroon.

Parasomnia, eli yölliset kauhukohtaukset, ovat yleisiä pienillä lapsilla, mutta aikuisilla harvinaisempia. Kohtaus tulee usein 1-2 tuntia nukahtamisen jälkeen ja minun tapauksessani se tuntuu paniikkikohtaukselta, johon herään. Pahinta tässä onkin se, että kohtausta ei voi välttää, sillä en voi normaalin paniikkikohtauksen tavoin opetella itseäni käsittelemään sitä tunnetta, vaan herään täysin kauhun vallassa, kun kohtaus on jo päällä.




Usein teemana on ollut se, että joku on murtautunut asuntoomme. Usein ryntään sängystä kauhuissani tarkistamaan muita huoneita. Saatan silloin myös nähdä näkyjä, että asuntomme olisi todella sotkuinen murtovarkaiden jäljiltä, vaikka todellisuudessa koti on täysin siisti. Pelottavin kokemus tähän mennessä on ollut se, kun useita vuosia sitten edellisessä asunnossa olen kohtauksen aikana avannut kaksi parvekkeen ovea ja juossut kaiteeseen kiinni, lähes parvekkeelta tippuen. Kohtauksen aikana pulssini on todella korkealla ja minua on todella vaikea rauhoittaa.

Välillä taas kohtauksien teemana saattaa olla se, etten tiedä kuka vieressäni nukkuu. Herään ja mietin pääni puhki, että miksi en tunne tuota miestä. Hätäännyn, että miksi olen niin vähissä pukeissa täysin ventovieraan vieressä, sitten otan peittoni ja lähden vähin äänin olohuoneeseen rauhoittumaan, kunnes tajuan, että minähän olen naimisissa tuon ihmisen kanssa. Näiden kohtauksien aikana liika pimeys on minulle pelottavaa, koska kun en näe huonetta, en pääse herättyäni takaisin todellisuuteen.

Nämä kohtaukset ovat pahentuneet nyt viime aikoina, kun olemme pimentäneet makuuhuonetta entisestään, jotta vauva nukkuisi paremmin. Pattitilanne, koska joko minä tai vauva nukumme huonommin. Ratkaisimme tämän nyt sillä, että yksi makuuhuoneen ovista on yön ajan auki, jotta keittiön ikkunoista tulee yöllä vähän valoa huoneeseen. Tällä hetkellä suunnittelemme myös Liljan huoneeseen liukuoven rakentamista, jotta hän voisi nukkua rauhassa omassa huoneessa. Tällä hetkellä huoneessa ei ole ovea, sillä huoneeseen normaalisti kuuluva ovi on liian kookas käytävän kokoon nähden ja tekisi käytävästä todella epäkäytännöllisen.




Tällä hetkellä yöllä kohtaukset ovat siis täysin sidottuja Liljaan. Pelkoon, että hänelle tapahtuisi jotain yön aikana. Jotain, mitä emme ikinä saisi tietää, miksi niin tapahtui. Viime yönä mietin, että olisiko kätkythälyttimestä meille apua. Ongelmana on se, että hänen patjan alle ei sellaista pysty asentamaan, joten tarvitsisimme toisenlaisen vekottimen. Olen nähnyt sellaisia pieniä laitteita, jotka kiinnitetään vauvan jalkaan ja laite ilmoittaa sitten, jos vauva ei hengitä x määrään sekunteja. Onko kenellekään kokemuksia tällaisista? Mistä sellaisia saa? Pysyvätkö ne vauvassa kiinni?

Stressi toimii minulla kohtauksien laukaisijana ja toivonkin, että kun elämä tästä taas tasoittuu, kohtaukset ja pelko häviäisivät, mutta siihen asti uskon, että saisin rauhaa tuollaisesta laitteesta.

Tällaisen asian kertominen julkisesti ei ole minulle helppo asia, joten toivon ymmärrystä ja kunnioitusta. Toivon myös, että tämä teksti ei tuota kenellekään samanlaista pelkoa.

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Unelmakulmat – Miten Microblading pigmentointi tehdään?

Yhteistyössä Boho Beautyn kanssa. 

Kun microbladingit ensimmäistä kertaa rantautuivat suomeen ajattelin, että ne on vain heitä varten, joilla ei ole kulmia omasta takaa lainkaan. Ihailin usein niitä kavereita, joilla kulmat oli laitettu ja mietin, että höh, ei minun kulmani kuitenkaan näytä tuolta ilman meikkiä. Vuosien mietinnän jälkeen päätin, että nyt on aika! Odotin raskauden ja imettämisen yli vielä ja juuri nyt tuntui olevan hyvä aika tarttua toimeen ja vihdoin saada ne unelmieni kulmat – myös ilman meikkiä.

Minun meikissäni on kolme asiaa, jotka ovat minulle tärkeitä. Kaunis iho, hehku ja kulmat. Kulmat ovat se osa meikistäni, joka on aina vienyt eniten aikaa. Kulmani ovat jo valmiiksi tummat ja tuuheat, mutta silti niistä löytyy rakoja, ne ovat vähän eriparia ja sen lisäksi loppuosat kasvavat hieman harvemmin, kuin mitä haluaisin.

Käytin vuosia samaa kulmatuotetta: Anastasia Beverly Hills Dip brow pomade -kulmaväriä. Tuote on ihan huippu, mutta tästäkin huolimatta kulmat olivat keskenään päivästä toiseen aina vähän erilaiset. Joskus ne onnistuivat ja toisina päivinä taas mietin, että enkö muka yhtäkkiä osaa meikata näiden kaikkien vuosien jälkeen.

Miksi siis halusin laittaa microbladingit kulmiin? Yksinkertaisesti helpottamaan arkeani. Halusin tuntea itseni kauniimmaksi myös ilman meikkiä.




Miten löytää paras microblading tekijä?


Kulmien microbladingia suunnitellessa kannattaa valita tekijä tarkkaan. Tekijöitä löytyy kuulemani ja näkemäni mukaan laidasta laitaan – tässä ette halua mokata, trust me! Susannen sanoin:

"Varmista että tekijälläsi on kattava koulutus ja oikea tekniikka hallussa. Kysy lisätietoja käytössä olevista pigmenteistä ja teristä (kuten esim. pigmenttien inci-listat, valmistusmaa, terien alkuperä ja steriilisyys).
Jos et saa kattavaa informaatiota käytettävistä tuotteista ennen hoitoasi, suhtaudu varauksella.
Ammattitaitoisen kulmateknikon prioriteetti on oltava aina asiakkaan turvallisuus."

Microblading Helsingissä


Minun tekijäni löytyi helposti. Vanha työkaverini Susanne Hinnelä laajensi pari vuotta sitten osaamistaan meikkitaiteilijasta microbladingin rautaiseksi ammattilaiseksi. Susanne kävi vuoden 2017 alussa ensimmäisen koulutuksensa (Sharp Brows) mutta, koska hän halusi kehittää osaamistaan kävi hän saman vuoden kesänä vielä toisen koulutuksen, alan huipun Phibrows -brändin kattavan ja arvostetun koulutuksen. Tänä päivänä hän pitää putiikkiaan Helsingin Kalliossa osoitteessa Kolmas Linja 17.

Liike on nimensä mukaan boheemi ja viihtyisä. Sermillä muusta liikkeestä rauhoitettu tila takaa täyden yksityisyyden toimenpiteen aikana, eikä liikkeessä ole koskaan samaan aikaan muita asiakkaita.





Olin parin vuoden ajan ihaillut Susannen tekemiä kulmia hänen Instagramissa  ja sen lisäksi useat ystäväni olivat käyneet hänen luonaan laittamassa kulmansa kuntoon – aina täydellisin lopputuloksin!   Löysin siis tekijäni jo kauan ennen kuin päätin edes ottaa microbladingejä.

Olen vuosia sitten käynyt monesti Susannen meikattavana ja lopputulos on aina ollut häikäisevä. Olen aina tuntenut itseni kauniiksi ja erityisesti kulmat on aina tehty huolellisesti ja niin kauniisti, etten hetkeäkään epäillyt, ettei näistä "kestokulmistakaan" tulisi kauniit.

Kestokulmat lainausmerkeissä, koska microblading -tekniikka poikkeaa suuresti pysyvään pigmentointiin, joita tehtiin ennen paljon. Tatuoinnissa tai kestopigmentoinnissa väri laitetaan mekaanisesti syvemmälle ihon kerroksiin, jolloin värit pysyvät pidempään, mutta toimenpide saattaa aiheuttaa arpikudosta ja värit muuttuvat usein haalistuessaan siniseksi tai punaiseksi. Microblading -tekniikalla taas pyritään tekemään luonnolliset ja pysyvät kulmat, jotka kuitenkin vaativat ylläpitoa. Toimenpide kannattaakin uusia ennen kuin kulmat ovat kokonaan haalistuneet ensimmäisestä laitosta.


Miten microblading -kulmat tehdään?

Microblading on pigmentointitekniikka, jolloin kulmateknikko tekee ihon pintakerrokseen epidermikseen ja dermiksen väliin pieniä viiltoja manuaalisesti microblading-terää käyttäen. Nämä viillot täytetään pigmentillä. Pysyvyyden ja lopputuloksen kannalta on tärkeää, että pigmentti laitetaan oikeaan syvyyteen. 

Minulle ensimmäinen kerros tehtiin ilman puudutusta. Ilman puudutusta tehty ensimmäinen kerros varmistaa sen, ettei puudute pääse vaikuttamaan kulmien ulkonäköön, vaan kulmien rajat tehdään niin, että iho on mahdollisimman rento. En aio valehdella etteikö ensimmäisen kerroksen viillot olisi vähän tuntunut, mutta minulla se ei sattunut. Vähän nipisteli ja en missään nimessä kokenut sitä mitenkään pelottavaksi, vaikka kärsinkin järkyttyvästä neulakammosta. Susanne osasi kertoa minulle juuri sopivan tarkasti, että missä mennään ja pitää minut rauhallisena. 

Toisen kerroksen ajaksi sain puudutteen ja silloin en tuntenut mitään. En ollut varma, että tehdäänkö edes sillä hetkellä mitään, haha! Kolmannen kerran kun alettiin täyttämään pigmenttiä mentiin taas ilman puudutetta, koska minä en kokenut sitä tarvitsevani. Koko laitto kestää noin 2,5 tuntia. Jokaisen kulmat ovat yksilölliset, mutta jos teko kestää tunnin, kannattaa kestoa ja laatua kyseenalaistaa.

Boho Beautyssä laitettuihin kulmiin kuuluu aina ensimmäisen kerran lisäksi vahvistuskerta, joka tehdään noin neljän viikon kuluttua ensimmäisestä kerrasta. Tämän kerran kulmien tulisi pysyä hyvänä noin vuoden. Vahvistuskertoja saattaa yksilöllisistä tekijöistä riippuen (esimerkiksi rasvainen ihotyyppi) tarvita useammin. Pysyvyys on yksilöllistä, mutta oikein tehtynä kulmat häviävät ihosta kokonaan noin 1-1,5 vuodessa ihokerroksen uusiutuessa.

Kertojen välissä on tärkeää noudattaa kotihoito-ohjeita. Neljän viikon aikana parantumisvaihe voi pitää sisällään kuoriutumista, värin hetkellistä muuttumista, tiettyjen kohtien kulumista, mutta tätä ei pidä säikähtää. Liikkeestä saa mukaan kotihoito-ohjeiden lisäksi tarvittavat hoitovoiteen ja puhdistuspyyhkeet, jotka ovat nimenomaan tarkoitettu tähän tarkoitukseen.

Ennen ja jälkeen (ensimmäinen hoitokerta):



Toisen hoitokerran jälkeen:



Minulla on herkkä iho ja heti laitoin jälkeen ihoni punotti hieman, mutta se hävisi ihan parissa tunnissa. Monilla iho ei kuulemma punoita lainkaan! Itse koin, että pystyin heti laiton jälkeen olemaan normaalisti ihmisten ilmoilla, eivätkä kulmat näyttäneet laiton jälkeen ollenkaan pahalta, vaikka punoitusta oli vähän.

Nyt olen elänyt microblading -kulmien kanssa pari kuukautta ja olen aivan ihastunut näihin! Miten ihanaa onkaan tuntea itsensä kauniiksi ja huolitellun näköiseksi ilman meikkiä? Pakko myöntää, että aluksi tuntui oudolta, kun laittautuminen vei niin paljon vähemmän aikaa, kuin ennen. Tuntui siltä, että joku puuttuu. Totuin kuitenkin tähän helppouteen aika nopeasti ja vitsit, miten paljon aikaa säästyy aamuisin.

Ajan varaaminen + alennuskoodi

Nyt saat varattua ajan (microblading + vahvistus) koodilla "ystäväetu" hintaan 270€ (norm. 330€). Tästä pääset suoraan ajanvaraukseen!

PS. Instagramissani on menossa arvonta, missä voi voittaa microblading kulmat itselle ja ystävälle, käykäähän osallistumassa!