Arkeni muuttui juuri kertaheitolla, kun äitiysloma alkoi. Tässä postauksessa on kuitenkin otteita meidän arjesta, siltä ajalta kun minäkin vielä tein töitä.
Operaatio Ed Sheeranin keikkaliput. Ei mikään helppo homma. Olin ajoissa jonottamassa netissä ensimmäiselle keikalle lippuja ja jäin ilman. Harmitti ihan hirveesti! Kaikki työkaverini onnistui saamaan liput, joten mietin jo hetken, että onko tämä jokin viesti minulle: "lotta, ei sulla ole ensi kesänä aikaa missään keikalla olla, sullahan on vauva!". Onneksi lisäkeikalle saatiin sitten liput, joten nähdään Heinäkuussa Edi! ♥
Silloin kun meille tuli Kelan äitiyspakkaus, se osoittautui heti oikein hyödylliseksi. Äitini oli kyläillessään kuumemittaria vailla ja meidän oli paikassa x, joten äitiyspakkauksesta kaivettiin sitten mittari äidin käyttöön, haha. Joonas taas kaipasi kynsisaksia, jotka nekin olivat hukassa (kuka meillä oikein hukkaa tavaroita?!). Ratkaisu löytyi mistäs muualtakaan kuin äitiyspakkauksesta. Thanks a million, Kela!
Saarioisen Kana power bowl on niin hyvää! Olen tykästynyt tällä hetkellä muutenkin tuollaisiin kaalipohjaisiin salaattibowleihin. Lempparilounasmesta Helsingissä on tällä hetkellä Fredan torin Green Hippo Cafe.
Meidän parveke on vihdoin valmis! Ihanaa, kun ei tarvitse enää elää remontin keskellä.
Aamuisin tykkään kuunnella podcasteja, samalla kun laittaudun. Silloin kun podcastit alkoivat rantautua Suomeen, en oikein innostunut niistä. Nyt olen kääntänyt kelkkani kokonaan! Ne on mun mielestä niin käteviä, kun voi vaan kuunnella ja tehdä samalla jotain muuta. Lempparini ovat Alexan ja Lindan "Nonsense" sekä ystäväni Rosanna Kuljun "Riisuttu by Rosanna".
Päätettiin palkata siivoja. Mietittiin tätä pitkään ja kesällä kuultiin monilta kavereilta, että heilläkin käy siivoja. Tämä sinetöi sitten päätöksen, että ehkä mekin voidaan näin toimia, haha. Nyt meillä käy kerran kuukaudessa siivoja ja se on paras investointi, joka ollaan aikoihin tehty.
Tilaamme nykyään myös ruokaostokset kotiovelle ja sekin on ollut loistava päätös! Rahaa säästyy, kun ei haahuilla montaa kertaa viikossa Alepassa, vaan tilataan kerralla koko viikon ruuat kotiin.
Joonas kysyi multa yllättäen autossa viikon päätteeksi, miten olen voinut sillä viikolla. En voi olla hymyilemättä, miten huomaavainen mieheni on.
Mietiskelin töissä, että mikäköhän on sellainen normaalin suihkussa olon pituus. Ajatus lähti artikkelista, missä kerrottiin paljon puolen tunnin suihku maksaa. PUOLEN TUNNIN?! Päätin tutkimusmielessä kellottaa oman iltasuihkuni. Pesin hiukset, puhdistin meikit ja kuorin ihon. Otin tosi iisisti. Havahduin tunteeseen, että nyt on varmasti mennyt todella pitkä aika. Mietin, että ehkä mäkin olen sellainen ihminen, joka viihtyy pitkään suihkussa ja, että aikaisempi töissä antamani "5 min ilman hiuksien pesua ja 10 min hiuksien pesun kanssa" -arvio on mennyt pahasti pieleen. Vaan ei mennyt, niin se kello näytti kymmentä minuuttia. Miten ihmeessä, joku saa puolikin tuntia menemään suihkussa?
Aloin tekemään raskausjoogaa. On ihanaa laittaa kynttilöitä palamaan, ottaa joogamatto esille ja laittaa Youtubesta jokin loppuraskausjoogavideo pyörimään.
Raskaudesta puheen ollen, olen hieman järkyttynyt siitä, miten välinpitämättömiä tuntemattomat ihmiset julkisissa kulkuvälineissä ovat. Satuin yksi päivä täpötäyteen sporaan yhdessä vanhan työkaverini kanssa, joka ei ennen tätä tiennyt raskaudestani mitään. Siinä hän sitten totesi, että taidan olla jo aika pitkällä ja, että olo on varmaan jo vähän tukala. Vahvistin nämä asiat, samalla kun yritin pysyä pystyssä siinä täydessä sporassa. Kaikki lähellä olevat matkustajat varmasti kuulivat tämän keskustelun, mutta kukaan ei tarjonnut minulle istumapaikkaa. Minut on ainakin kasvatettu niin, että julkisissa kulkuvälineissä annetaan istumapaikka vanhuksille, raskaana oleville sekä lapsille.
Ystävät ja tuttavat taas ovat erittäin huomaavaisia raskauden suhteen. Lähes jokainen tuttu, johon kadulla törmään, lopettaa keskustelun sanoihin "voi hyvin". Mua naurattaa tämä, sillä ei kukaan ole koskaan aikaisemmin toivottanut hyviä vointeja minulle. Naurettiin reilu 80-vuotiaan mummoni kanssa, että meille sanotaan tällä hetkellä samoja asioita. Vai oletteko kuulleet, että kenellekään muulle kuin raskaana oleville ja vanhuksille toivotettaisiin hyviä vointeja?
Olen kehittänyt riippuvuuden Pepsiin. En ole ennen ollut mitenkään limujen suurkuluttaja, mutta nykyään voisin vetää Pepsiä joka aterialla ja niiden välissäkin. Olen alkanut vieroittaa itseäni tästä tavasta eroon ja tälläkin viikolla tuli ostettua töissä ainoastaan yhtenä päivänä puolen litran pullo, haha.
Lempparibiisini on tällä hetkellä Leo - Mul on sut. Aloin myös kuuntelemaan Younghearted -nimistä bändiä, jota on hehkutettu jo pitkään. Tää on oikein hyvä! Inhokki on Kanye West - I love it. Siis mitä hittoa, miten tollasia biisejä voidaan edes soittaa kenellekään. Ihan hirveetä.
Tänään ajattelin käydä pitkällä kävelyllä. Huomenna alkaakin viikonlopun jälkeen sitten erilainen arki. Ihanaa sunnuntaita teille kaikille!
ihania! :)
VastaaPoista