Strindberg aamupala


Yksi suosikkikahviloistani Helsingissä on Café Stringberg. Klassinen kahvila josta huokuu ylellisyys ja paikan aamupala on mieletön. Tänään mentiin aamupalalle Ainon kanssa ja oltiin niin aikaisin liikkeellä, että aamupalabuffet oli vielä tarjolla. Buffet maksaa 12,90€ ja siinä on kaikkea mahdollista. Omat suosikkini ovat puuro marjoilla, voileivät, tuoreet hedelmät, kroisantit, herkulliset kuppikakut sekä haudotettu vihreä tee.

Tämä aamiaisbuffet tarjoillaan arkisin klo 11 asti mutta koko päivän ajan saa menusta tilata aamupalaa. Tämä onkin minun ja poikaystäväni vakio jolloin otetaan aamupalamenu sekä hedelmälautanen. Aamiaiseen kuuluu paahtoleipä, kroisantti marmeladilla, tuoremehu sekä kahvi/tee.

Kahvila on todella tunnelmallinen ja ikkunapöydästä on ihana seurata Pohjoisesplanadilla ohikulkevia ihmisiä heidän aamukiireissään. Tämä kahvila on klassikko ja kesäisin heidän terassinsa on suosikkipaikkojani.

Strindberg
Pohjoisesplanadi 33
00100 Helsinki

PS. Mua voi nykyään seurata myös Snapchatissä : lifeoflotta

Viimeaikoina olen...

... Katsonut Frozen -elokuvan ymmärtääkseni ylisuuren hehkutuksen.

... Ilahtunut esimiehen antamasta samppanjapullosta.

... Miettinyt, että olisiko siistiä värjätä hiukset pitkästä aikaa. (Kuva)


... Ikävöinyt toisen (rikkinäisen) puhelimeni loistavaa sanojen korjausta kirjoittaessani jatkuvasti väärin iPhonella.

... Tykännyt Novellen Plus C+E Herukka & sitruunaruoho -kivennäisvedestä.

... Miettinyt, että olisi siistiä palkata pariksi kuukaudesti Personal Trainer.



... Rakastanut infrapunasaunaa joka tuntuu ihan minilomalta lämmössä.

... Haaveillut pellavapussilakanoista.

... Vältellyt tenttiin lukemista joten nyt otan itseäni niskasta kiinni ja jatkan! Kuusi päivää Abu Dhabiin, I can do this! 

Näin valmistaudun lomalle

Mun ihoa vaaleampaa ihoa saa etsiä. Oon oikea kalkkilaivankapteeni ja siksi mun pitää aina valmistella ihoa jos oon lähdössä aurinkolomalle. Pari viime vuotta oon luottanut pariin juttuun ennen reissua ja varmistanut sen, että en pala. Mun iho on sellaista tyyppiä, että se ei rusketu helposti ja ilman näitä toimenpiteitä myös palaa helposti.

Pyrin syömään aurinkokapseleita pari viikkoa ennen reissua ja  käyn muutaman kerran solariumissa. En tosiaan siksi, että saisin väriä (sekin olisi tosin ihan kiva mutta rusketun todella hitaasti!) vaan siksi, että kalpea ihoni sietäisi vähän paremmin aurinkoa lomalla.


Solariumissa käyn max viisi kertaa ja 15-20 minuuttia kerrallaan. Käytän solariumvoidetta joka edistää värin tarttumista ja hoitaa samalla ihoa. En tosin ole huomannut, että väriä tarttuisi mitenkään enemmän mutta tykkään siitä tunteesta minkä tämä voide jättää. Ilman tämän käyttöä ihoni on solkun jälkeen todella kuiva mutta kun olen käyttänyt tätä on ihoni todella pehmeä. Käytän Australian Gold Sinfully Black -solariumvoidetta. Voide on siis ihan suojakertoimeton mutta hoitaa ihoa mm. E-vitamiinin, oliivi- ja auringonkukanöljyn ja hamppuöljyn avulla. Tätä saa ainakin Stockmannilta ja Sokoksesta ja hintaa on noin parikymppiä.


Aurinkokapseleiden suhteen en ole mitenkään merkkiuskollinen vaan syön sitä mitä sattuu löytymään. Muutama vuosi sitten söin Fitnesstukusta tilattuja aurinkokapseleita joissa oli huomattavasti korkeampi annostus Beetakaroteeniä kuin muiden valmistajien vastaavissa. Mulla ei ole ikinä ollut sellaista rusketusta kun sen loman jälkeen joten ne olivat ainakin ihan huikeita. En löytänyt niitä enää nettisivuilta mutta tällä kertaa käytän Betamax aurinkokapseleita jotka sain viime vuoden puolella blogin kautta testiin. Vielä ei siis ole mitään sanottavaa näistä mutta toivottavasti tekevät tehtävänsä eikä ihoni pala Abu Dhabin auringon alla. Yhdessä kapselissa on 6mg beetakaroteenia. Aurinkokapseleiden käyttö suositellaan aloitettavan 1-2 viikkoa ennen auringonottoa sekä loman ajan.


Mikäli teillä on yhtä vaalea ihon kun minulla suosittelen ainakin aurinkokapseleiden käyttöä ennen lomamatkaa tai kesää. Solariumiin liittyy niin paljon mielipiteitä, että siihen en halua yllyttää mutta minulla se on toiminut. Mielummin käyn sen muutaman kerran siellä ennen lomaa kun, että antaisin ihoni palaa. Lomalla käytän yleensä SPF 30-suojakerrointa.

My office



Työhuoneemme vaatii vielä vähän hienosäätöä. Ensi kuussa kun tullaan lomalta aion tarttua tuumasta toimeen ja laittaa tämän huoneen kuntoon. Edelliset asukkaat ovat maalanneet yhden seinän vaaleansinikseksi jonka sävy on kutakuinkin inhokkiväriäni. Ajattelin ensin, että vaatekaappini peittää niin ison osan seinästä, että en edes huomaisi sitä mutta kyllä se vaan häiritsee. Tarkoituksena on siis maalata tuo seinä mattamustaksi. Olen unelmoinut pitkään liitutauluseinästä joten nyt toteutetaan se. Maalaamisen lisäksi pitäisi vetää kaikki johdot seiniä pitkin sillä tällä hetkellä ne menee ihan miten sattuu.

Kaipaisin myös työpöydälle jotain sälää ettei se olisi niin kliininen. Mahdollisesti valaisin ja kynäteline ja jotain muuta.

Olen selaillut kotitoimistoista kuvia blogeissa ja tässä linkkejä inspiroiviin sellaisiin:

1. Lagerma -blogi.
2. Alexa Dagmar -blogi.
3. Passion for Fashion -blogi.

Näiden naisten toimistot eivät ole ainoat jotka ovat inspiroivia vaan ihan kaikki heidän kodeissaan. Kannattaa kurkistaa mikäli kaipaat inspiraatiota!

TB Balboa Island

Mä olen usein miettinyt, että voiko paikkaan missä on vain kerran viikon lomaillut olla ikävä. Toki ymmärrän tunteen, että olisipa ihana olla siellä mutta onko se ikävää? Mä miellän ikävän jotenkin niin paljon voimakkaammaksi tunteeksi ja koen, että paikkaan mitä on ikävä on oltava vahvempi tunneside.

Mulla on valtava tunneside Kaliforniaan, koska olen siellä elämäni ensimmäiset vuoteni asunut ja se on mun perheelle todella tärkeä paikka. Se on paikka josta meillä on ihan älyttömästi ihania muistoja. Sitä paikkaa ikävöin ja erityisesti tietysti kotikaupunkiamme San Diegoa. Keväällä reissuun lähdössä olin niin ylpeä näyttäessäni "minun kaupunkini" poikaystävälleni ja jollakin hassulla tavalla olin myös huolissani, että mitä jos hän ei pitäisi tuosta kaupungista. Ei mulla ole ikinä ollut ikävä mihinkään muuhun kaupunkiin maailmalla.


Tällä viikolla katsoin Youtubesta sattumalta erään jenkkipariskunnan matkavideota kun he olivat käyneet Helsingissä. Videon jälkeen katsoin myös muita heidän videoita ja yhdessä videossa he esittelivät juurikin San Diegoa ja mun kurkkuun nousi pala ja mietin, että milloin pääsen seuraavan kerran tuonne. Sitä tunnetta on vaikea kuvailla ja varmasti moni ulkomailla asunut ymmärtää tunteen selittämättä. Tunne siitä, että kuuluu siihen kaupunkiin.

Ihmettelen aina välillä Facebookissa kavereiden tilapäivityksiä joissa ilmoitetaan, että on niin ikävä Thaimaahan jossa kävi vuosi aikaisemmin viikon reissulla. Onko se tunne oikeasti ikävää jotain paikkaa kohtaan vai jotain muuta? Ikävä lämpöä? Ikävä matkustamista? Ikävä lomafiilistä kenties? Mitä mieltä te ootte?

Farkkupaita Madewell // T-paita J.Crew // Laukku Louis Vuitton // Farkut Forever21 // Kengät Michael Kors // Aurinkolasit Le Specs




Löysin nämä kuvat sattumalta matkakuviani katsoessa ja huomasin, että en ole näitä vielä julkaissut blogissa. Kuvat ovat otettu Los Angelesin lähettyvillä sijaitsevalla Balboa Islandilla. Balboa Island muodostuu kolmesta keinotekoisesta saaresta ja on osa Newport Beachiä. Todella sympaattinen alue jonne suosittelen ehdottomasti reissua mikäli Losin alueella liikutte.

Rakastan kalifornian rentoutta. Kalifornialaiset ovat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että samalla kun Suomessa ihmiset miettivät, että miten korkean aidan he rakentaisivat ettei vain ihmiset oikaisisi kerrostalopihan kautta bussipysäkille, niin Balboa Islandin asukkaat ovat rakentaneet tiensä päätyyn penkin jotta ihmiset voisivat levätä ja nauttia satamanäkymästä. Aika liikuttavaa. Tuolla olisi varmasti ihana asua.

2016 Wanties


Kuten aikaisempina vuosina, olen tänäkin vuonna kartoittanut mielessäni materiahaaveitani ja miettinyt millä haluaisin itseäni tänä vuonna hemmotella.

Kotiin haluaisin keraamisen pääkallokoristeen. Mikäli olette missanneet, niin mä rakastan pääkalloja ja minusta tällainen olisi niin makea sisustuksessa. Kotiin haluaisin myös sen lattialampun sohvan viereen sekä By Lassenin Kubus 4 -kynttelikön. Vinkkasin jouluna äidilleni, että tämä voisi olla hyvä lahja isoveljeni ja hänen tyttöystävänsä uuteen kotiin ja sen jälkeen olen himoinnut tätä kynttelikköä oikein toden teolla.


Muodin saralla haaveita on oikeastaan kolme jotka ovat pyörineet mielessäni jo vuosia ja sitten yksi villi kortti. Chanel Le Boy -laukku. Olen puhunut tästä laukusta niin paljon blogissani, että se tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta toivelistoiltani. Edelleen siitä haaveilen ja tavoitteeni onkin ostaa se itselleni valmistujaislahjaksi. Valmistuminen koittaa tänä keväänä ja olen sanonut kaikille läheisilleni, että mitään muuta en lahjaksi halua vaan, että aion ostaa tämän laukun jossain vaiheessa itselleni ja siihen voi lahjana osallistua rahallisesti jos haluaa. Miten täydellinen valmistujaislahja Chanelin laukku olisikaan.

Toinen mistä haaveilen on Acnen musta Velocite -kelsitakki. Olen haaveillut tästä takista niin kauan kun sitä on valmistettu mutta haaveilu nousi ihan eri sfääreihin viime viikolla kun ostin Facebookin Punavuori kierrättää -ryhmästä tämän näköisen takin. Takki on ihan kivan näköinen mutta materiaali on suorastaan surkeeta ja se sai mut haluamaan tätä Acnen takkia vielä enemmän. Mulle käy usein näin ja siksi olenkin aikaisemmin luvannu itselleni, että ostan vain sitä mitä oikeasti haluan enkä sitä "toisiksi parasta" sillä sen jälkeen en pysty ajattelemaan muuta kuin sitä ykkösvaihtoehtoa. Nyt siis vain säästämään ihan helkkarin kalliiseen takkiin. Olisi ihanaa kun olisi tyylikäs lämmin talvitakki eikä vain toppatakki. Myönnän, että näissä pakkasissa mieleni on monesti tehnyt mieli mennä ostamaan Canada Goose myös mutta kyllä tämä Acne vaan on enemmän tyyliäni.


Mulla ei ole koskaan ollut ylipolvensaappaita, koska olen tosi nirso niiden suhteen. Haluaisin mokkaiset (vaikka se meidän sääolosuhteissa ei olekaan se paras vaihtoehto!) ja sellaiset joissa varsi olisi hyvin ihonmyötäinen. Ongelmana lähes kaikissa kengissä on ollut se, että ne eivät istu pohkeista ja sääristä ollenkaan. Mikään kenkä ei ollut miellyttänyt silmääni kunnes sovitin Stockmannilla Stuart Weitzmanin mokkaisia ylipolvensaappaita. Oh my God, miten hyvältä ne näytti jalassa! Ongelmana oli alkusyksystä se, että mun kokoa ei ollut enää jäljellä ja seuraava erä tulee kuulemma vasta kesäkuussa. Kesäkuussa ei yleensä tule saappaita shoppailtua mutta pitää tänä vuonna olla kärppänä paikalla heti ensimmäisten joukossa ja katsoa mikä rahatilanne silloin on. Nämä ylipolvensaappaat ovat toiset jotka mielyttävät silmääni, mutta niistäkään ei ole minun kokoani. Nuo olisivat jopa ehkä käytännöllisemmät sillä ne ovat osittain nappanahkaa joka kestää sään paremmin mutta varsi on kuitenkin mokkaa.

Villi korttina sitten Céline Knot -rannekoru. Ihastuin tähän heti kun ensimmäisen kerran näin kuvan siitä mutta sen enempää en tiedä korusta. En hintaa enkä sitä miltä se näyttää ranteessani joten taidan Abu Dhabissa käydä sovittelemassa tällaista. Ostin viime keväänä Tiffanyn rannekorun ja se on ollut ranteessani joka päivä oston jälkeen joten ajattomiin koruihin olen valmis panostamaan. Näin Vestiaire Collectivessa järkyttävässä kunnossa olleen tällaisen korun joten se pisti miettimään, että olisiko tämä niin hyvä ostos kuitenkaan. Siksi siis villi kortti, ei välttämättä mitään mitä tulen ostamaan mutta kaunis se on. :)

Tämä vuosi tietää siis paljon säästämistä. Mistä te haaveilette tänä vuonna?


Home Snapshots



Meidän koti alkaa olemaan valmis. Tällä viikolla saatiin ostettua uusi isompi matto olohuoneeseen sekä matot eteiseen. Vielä puuttuu eteisestä yksi lattialista, työhuoneen matto sekä sohvan viereen tarvittaisiin vielä joku lattialamppu.

Tänä iltana suunnitelmissa on poikaystävän kanssa pizzan teko ja syöminen ja ihan vain täysi relax. Ihanaa sunnuntai-iltaa teillekin! :)

Toive: Kaikki designerkenkäni!


Kesällä kuvasin blogiin kaikki designerlaukkuni joten nyt on luvassa jatkoa näille toivepostauksille. Luvassa on nimittäin kaikkien designerkenkieni esittely. Mä tykkään todella paljon näiden postauksien tekemisestä sillä kauniita esineitä on hauska kuvata. Mitäköhän kuvaisin seuraavaksi? Kiinnostaisiko teitä nähdä esimerkiksi designerkorujani? Niitä minulla ei montaa ole mutta muutama kuitenkin. :) Nyt kuitenkin niihin kenkiin! 


Ensimmäiset kalliimmat kenkäni ostin muistaakseni alkuvuodesta 2012. Minulla oli jo pitkään ollut Louboutin -säästötili ja kävin usein Bulevardin Nina's -liikkeestä kysymässä kokoani näistä kengistä. Christian Louboutinin kengät ovat yleisesti vähän pienempää kokoa joten näistä tarvitsin 38,5 kokoa ja se tuntui aina olevan loppu. Yli vuoden odottelun jälkeen vihdoin Christian Louboutin Simple Pump 70mm -kengät olivat minun. Ensimmäiset designerkenkäni ja vielä Löbärit, ei voi mennä pieleen! Halusin nämä nimittäin suhteellisen matalalla korolla sillä tämän herran suunnittelemat korkeakorkoiset kengät eivät todellakaan ole mitenkään mukavat jalassa. Tämä korko menee vielä mutta en voisi kuvitella, että käyttäisin yli 85mm korkoja. 


Toiset Louboutin -kenkäni sain syntymäpäivälahjaksi poikaystävältäni vuonna 2012. Olimme Kööpenhaminassa lomalla ja halusin käydä merkin liikkeessä. Liikkeeseen päästyämme Joonas sitten sanoi, että saan valita mitkä tahansa kengät syntymäpäivälahjaksi. Siinä on mies joka tietää tien naisen sydämeen. ;) Lähdimme liikkeestä Christian Louboutin Piou Piou 85 Popi Fabric -kenkien kanssa.


Ekat Jimmy Choot ostin Pariisin reissulta joka tehtiin keväällä 2013 äitini kanssa. Ostin nämä eräästä Outletkylästä.


Toiset Jimmy Choot muuttivat kenkäkaappiini saman vuoden kesällä kun etsin hyviä juhlakenkiä ystävieni häihin. Mallin nimi on Allen ja kiilakorkoa on 8,5cm. Nämä kengät ovat mahdollisesti yksi parhaista ostoksista jonka olen koskaan tehnyt. Nämä kengät ovat ehdottomasti mun Go to kengät, kun on juhlista kyse. Mukavat, kauniit ja pidentävät sääriäni täydellisesti. Nämä kengät bongasin aikoinaan Jimmy Choon oman nettikaupan alennusmyynneistä ja hintaa oli vähän päälle 200€ muistaakseni. Todellinen löytö siis!


Hävettää melkein myöntää, että en ole koskaan käyttänyt näitä kauniita Miu Miun glitteripohjakenkiä. Korkoa on minun makuuni vähän liikaa, vaikka kengillä on ihan mukava kävellä. En vain raaski myydä näitä, koska ne ovat niin kauniit!


Chanelin klassiset balleriinat ovat olleet myös vuodesta 2013 menossa mukana ja ne ovat ottaneet aika paljon osumaakin. Mä ajattelen aina tavaroistani, että olen ostanut ne käytettäväksi enkä siksi säästele tai suojele niitä mitenkään. Jos tulee naarmu niin se kertoo elämästä eikä se ole maailmanloppu. Nämä kengät ovat ulkonäöltään ihanat mutta pakko kertoa, että nämä eivät ole mitenkään hirvittävän mukavat kengät jalassa. Pohja on ihan äärettömän kova eikä lainkaan muotoiltu ja jalat tulevat ainakin minulla näissä nopeasti kipeiksi. Minua harmittaa myös, että ostaessani näitä olin kulkenut noin yhdeksän tuntia pariisin keskustassa ja jalkani olivat vähän turvonneet. Myyjä sanoi, että näiden mitoitus on hyvin pientä joten jos käytän normaalisti 38-kokoa niin näissä kannattaa ottaa 39. Minä uskoin häntä ja nykyään käytän kahta paria pohjallisia näiden sisällä. Eli ei, ainakin nämä minun vastaavat täysin kokoaan.


Acne Studios Pistolsit ovat olleet myös yksi parhaista ostoksistani. Harkitsin näitä useamman vuoden ja vihdoin reilu vuosi sitten päätin ne hankkia. Hinta kirpaisi mutta ovat kyllä olleet joka pennin arvoiset!


Viime syksynä poikaystäväni oli huomannut minun ihastukseni Minna Parikan Bunny Sneaks -kenkiin ja oli hankkinut ne minulle synttärilahjaksi. Hands down, söpöimmät kengät jotka omistan!


Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä joululahjaksi saadut Valentinon kauniit sandaalit.


Siinä ne sitten olivat. Yhdeksän kaunista paria. Tällä hetkellä haaveilen Stuart Weitzmanin mokkaisista ylipolvensaappaista sekä Célinen karvaisista slip-oneista. Käytän enemmän matalia kenkiä joten iän myötä olen vähän järkevämpi tämän suhteen enkä enää haaveile yli 10cm kengistä vaan käytännöllisyys on enemmän juttuni. 
- DESIGNED BY ECLAIR DESIGNS -