Olen kirjoitellut pari kertaa aikaisemmin fiiliksiä erossa olosta poikaystäväni kanssa kun hän on armeijassa ja fiilikset ovat olleet olosuhteisiin nähden todella hyvät. Viime viikonloppuun saakka. Kolme kuukautta on mennyt todella nopeaa ja mieli oli ollut hyvä erossa olosta huolimatta eikä minulla ollut mitään valittamista. Luulin, että se pahin kriisi iskisi kun Joonas lähtisi ekan kerran mutta olin väärässä, se iski nyt kolmen kuukauden jälkeen. Varsinkin tuo Rukki on ollut todella nihkeetä sillä tuntuu ettei mies ole koskaan kotona.
Lisäksi mä olen sellainen, että osaan käsitellä stressin todella hyvin jos se liittyy vain minuun itseeni mutta ahdistun helposti jos minun tekemiseni vaikuttavat johonkin toiseen henkilöön. Tänä viikonloppuna tajusin, että minun olisi pitänyt aikoja sitten pyytää vapaata töistä kurssijuhlaa varten ja pari kyyneltäkin tuli pudotettua tuon asian vuoksi eilen kun luulin, että peli oli menetetty ja, että Joonas jäisi myös nyt koko juhlasta paitsi! Mä olen ollut noissa juhlissa jo kerran joten itselleni se ei ole niinkään iso juttu mutta tieto siitä, että pilaisin jotain Joonaksen puolesta oli ihan hirveä! Onneksi tänään kaikki selvisi ja työpaikkani oli niin reilu, että järjesti minulle vapaata. Olo on helpottunut ja ehkä hieman odottavakin, sillä minulla on todella upea mekko. ;)
Lauantaina kävin moikkaamassa Joonasta Haminassa ja vietettiin kiva helteinen päivä siellä. Sunnuntaina se tähän asti pahin mieli sitten iski. Olen yleensä ihminen joka ei tykkää näyttää, että on paha mieli mutta nyt tein poikkeuksen ja heti aamulla laitoin kaverille viestin, että nyt on paha mieli ja tämä ihana tyttö ehdotti heti, että lähdetään ottamaan aurinkoa ja käytiin me pizzallakin. Täydellinen lääke. :) Nyt olo onkin taas normaali positiivinen mutta pahoin pelkään, että romahtamisia ehtii vielä tapahtua tässä vajaan puolen vuoden aikana mitä on jäljellä.
Tärkeintä kuitenkin on, että tuollaiset huonot päivät menee nopeasti ohi ja osaa nauttia jokaisesta hetkestä, vaikka ne eivät välttämättä aina ole niillä ruusuilla tanssimista!
eikä ootko sä ollut täällä pienessä käpykylässä käymässä ?! :) ois ollu tosi kiva törmätä kaupungilla, tosin en ois saanu varmaan sanaakaan suusta :D
VastaaPoistamitä sä muuten tykkäät haminasta yleensäkin? :)
Anonyymi: Hihi kyllä! :D Mä tykkään Haminan vanhoista rakennuksista ja se onkin kaunis kesäkaupunki! :) Pienenä kävin joka kesä Haminassa sillä mun kummit ja serkut asuu siellä. :) Tällä reissulla söin Rossossa ihan törkeen hyvän pannupizzan!
VastaaPoistaNyt se aika erossa tuntuu pahalta, mutta menee hujauksessa ja sitten teillä on loppuelämä edessä. Mietit mitä kaikkea voitte sitten yhdessä tehdä.
VastaaPoistaAnonyymi: Niimpä todellakin! :) Kiitti kannustuksesta!
VastaaPoistaItselläni on vielä tuo aika edessä. Todennäköisesti tulemme olemaan erossa vuoden, mikä tuntuu yhdessä asuttujen 6 vuoden jälkeen kauhealta. Ajatuskin pelottaa. Kiva kuulla, että noista ahdistuksista pääsee yli :)Olisi kiva, jos jatkossakin kirjoittaisit aiheesta!
VastaaPoistaAnonyymi: I feel you, mä olin kans ennen tätä erossa oloa peloissani mutta ei tää oo ollu mulla ainakaan niin vaikeaa kuin aikaisemmin luulin! Huonoja päiviä on aina. :) Varmasti ehdin vielä kirjoittaa lisää tästä aiheesta tämän vuoden aikana. :D
VastaaPoistaVoin kertoa, että siitä selviää; oma poikaystävä oli ensin vuoden erikoisjoukoissa intissä, ja nyt heti siihen perään on ollut 8kk Lähi-Idässä rauhanturvaajana. Kotiutuu nyt ensi viikolla ja kyllä, olen edelleen hengissä vaikken siihen olisi 8kk sitten uskonutkaan! :D eli tsemppiä kovasti, teillä tulee olemaan ihanaa kun Joonas kotiutuu! :) ps. oltiin vuosi sitten talvella yhtäaikaa RUKin kurssijuhlassa, meinasin tulla juttelemaan blogisi tiimoilta, mutta jänistin...
VastaaPoistaNoora: Voi miten onkaan jäänyt vastaamatta tähän! Tuo kuulostaa jo melko rankalta. :/ En tiedä miten selviäisin jos Joonas haluaisi rauhanturvaajaksi lähteä, vaikka älyttömän hieno työhän se on! Kiitos tsempistä! Voi, että olisitpa tullu juttelee, tosin sillon olin kurssijuhlassa ihan tööt ku väsytti ihan hirveesti! :D
VastaaPoista